Kirkkoherranvaimo sieppasi minut kuusi kertaa viimeyönä”. Lapsitodistajatja Blĺkulla-kertomukset Ruotsin suurissa noitavainoissa

Lapsitodistajat olivat keskeisessä asemassa 1660- ja 1670-luvun ruotsalaisissa noituustapauksissa. Tutkin tässä artikkelissa sitä, miten lasten todistukset rakentuivat. Käsittelen aluksi tuomiokirja-aineiston käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia. Olennaista on, että oikeuden toiminta ei pe...

Full description

Saved in:
Bibliographic Details
Published inKasvatus & Aika (Verkkolehti) Vol. 3; no. 3
Main Author Jari Eilola
Format Journal Article
LanguageFinnish
Published Finnish Society for the History of Education 01.09.2009
Online AccessGet full text

Cover

Loading…
More Information
Summary:Lapsitodistajat olivat keskeisessä asemassa 1660- ja 1670-luvun ruotsalaisissa noituustapauksissa. Tutkin tässä artikkelissa sitä, miten lasten todistukset rakentuivat. Käsittelen aluksi tuomiokirja-aineiston käyttöön liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia. Olennaista on, että oikeuden toiminta ei perustunut kirjalliseen käsittelyyn, vaan suullisiin puheenvuoroihin. Tältä pohjalta on mielekästä tarkastella lasten esittämiä todistuksia kertomuksina, jotka muotoutuivat vuorovaikutuksessa aikuisten ja omien ikätoverien kanssa. Sovellan työssäni lasten kerrontaa koskevan psykologisen tutkimuksen ja varhaismoderniin aikaan keskittyneen historiantutkimuksen piirissä kehitettyjä näkökulmia kertomuksiin ja kerronnallisuuteen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
ISSN:1797-2299