Sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden suhtautuminen rokotteisiin

• Published in: Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti Vol. 60; no. 1
• Main Authors: Nurmi, Johanna, Vuolanto, Pia, Järvinen, Katri-Maria
• Format: Journal Article
• Language: English
• Published: 23.02.2023
• ISSN: 0355-5097
• DOI: 10.23990/sa.111097

Hoitoalan ammattilaiset voivat vaikuttaa potilaiden rokotepäätöksiin sekä rokotteita koskevaan keskusteluilmapiiriin. Artikkelissa selvitämme, miten sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat rokotteisiin Suomessa ennen koronapandemiaa. Tarkastelemme näiden ammattiryhmien rokoteasenteita monimenetelmällisesti vuonna 2018–2019 kerättyjen kysely- ja haastatteluaineistojen valossa. Kysymme, miten kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat rokotuksiin ja miten he haastatteluissa perustelivat omaa suhtautumistaan. Tarkastelemme myös mahdollisia eroja rokotteisiin suhtautumisessa ammattiryhmien välillä tai ikään, työkokemukseen tai täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttöön liittyen. Lisäksi selvitämme, vaikuttivatko mahdolliset kielteiset asenteet rokotusten suosittelemiseen potilaille. Kyselyaineistoa (N=1299) analysoimme kuvailevin menetelmin, pääkomponenttianalyysilla sekä yksi- ja kaksisuuntaisella varianssianalyysisilla. Tutkimuksen laadullinen aineisto käsittää 32 puolistrukturoitua haastattelua, joita analysoimme sisällönanalyysin avulla. Tulosten perusteella kyselyyn vastanneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt suhtautuivat valtaosin myönteisesti rokotteisiin. Heidän keskuudessaan kuitenkin esiintyi myös huolia ja pohdintaa rokotteiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta sekä kritiikkiä hoitohenkilökunnan rokotusten pakollisuudesta. Kriittiset asenteet kohdistuivat erityisesti lasten rokotusohjelman uusimpiin rokotuksiin. Lisäksi vuosittainen influenssarokotus herätti epäröintiä ja kritiikkiä. Ammattiryhmistä terveydenhoitajat suhtautuivat myönteisimmin rokotteiden yleiseen hyötyyn sekä rokotteiden merkitykseen ja turvallisuuteen liittyviin väittämiin. Sairaanhoitajat suhtautuivat toiseksi myönteisemmin sekä rokotteiden hyötyyn että turvallisuuteen, ja kätilöiden keskiarvo oli ryhmistä matalin. Erot ryhmien välillä osin tasoittuvat tarkasteltaessa CAM-hoitojen käyttöä, ja tulosten perusteella ammattilaisen oma CAM-hoitojen käyttö voi lisätä kriittisyyttä rokotteita kohtaan. Tutkimus osoittaa, että myös hoitoalan ammattilaiset saattavat muiden kansalaisten tavoin epäröidä rokotteiden ottamista. Kriittiset näkemykset eivät kuitenkaan haastateltujen osallistujien mukaan vaikuttaneet rokotteiden suosittelemiseen potilaille.