Livvinkarjalaisen tekstin ymmärtäminen suomen pohjalta

• Published in: Lähivertailuja Vol. 28; no. 28; pp. 285 - 315
• Main Authors: Muikku-Werner, Pirkko, Riionheimo, Helka
• Format: Journal Article
• Language: English; Estonian
• Published: Tallinn Estonian Association for Applied Linguistics 30.10.2018; Eesti Rakenduslingvistika Ühing = Estonian Association for Applied Linguistics
• Subjects: cognate language; Compound words; Comprehension; Context; Estonian language; Finnish language; Inflection (Morphology); Karelian; kielisukulaisuus; kääntäminen; Morphosyntax; Multilingualism; receptive multilingualism; reseptiivinen monikielisyys; Russian language; samankaltaisuus; similarity; Syntactic structures; translating; Translation; Ugric languages
• ISSN: 1736-9290; 2228-3854
• DOI: 10.5128/LV28.09

Reseptiivistä monikielisyyttä (RM) on suomalaisugrilaisessa kontekstissa tarkasteltu tavallisimmin viron ja suomen keskinäisen ymmärrettävyyden kannalta. Karjalan ja suomen välistä ymmärrettävyyttä ei ole tutkittu juuri lainkaan, joskin Alekseeva (2016) osoittaa, ettei edes eniten suomea muistuttavien vienalaismurteiden ymmärtäminen aina ole suomalaisille helppoa. Tässä artikkelissa perehdytään suomenkielisten kykyyn kääntää suomeksi tekstiä, joka on kirjoitettu livvineli aunuksenkarjalan kielellä. Livvinkarjalalla ja suomella on yhteistä sanastoa sekä runsaasti samankaltaisia syntaktisia ja morfologisia piirteitä, mutta livvinkarjalassa on myös suomesta poikkeavaa (usein vepsäläistai venäläislähtöistä) sanastoa. Testissä suomen kielen yliopistoopiskelijoita pyydettiin kääntämään suomeksi livvinkarjalainen uutisteksti. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kuvaamaan kirjallisesti, miten he olivat päätyneet käännösratkaisuihinsa. Kyseessä on sovellus ääneenajattelumenetelmästä, jossa osallistujat kertovat suullisesti tehtävän herättämistä ajatuksista sekä käännösprosessin ja kääntämisen ongelmakohdista. Tekstien kääntämisessä hyödynnetyt strategiat ovat samanlaisia kuin on havaittu aiemmassa suomalais-ugrilaisiin kieliin kohdistuvassa RM-tutkimuksessa. Eniten ymmärtämistä edistää sukulaissanojen samankaltaisuus, ja myös yhtäläisyys taivutuksessa, sanojen johtamisessa ja yhdistämisessä sekä lauserakenteissa auttaa tekstin sisällön hahmottamisessa. Lisäksi maailmantieto, konteksti, metalingvistinen tieto sekä suomen varieteettien tuntemus helpottavat ymmärtämistä.